MOBIILIOHJELMOINTI
JOHDANTO
Mobiililaitteiden
ensimmäinen sukupolvi (NMT) keskittyi puheeseen, toisessa polvessa (GSM) tulivat myös data- ja tekstiviestipalvelut. Kolmannessa
sukupolvessa painopiste on helppokäyttöisessä, visuaalisessa multimediassa. Ja
nyt varsinkin talouselämän piirissä myös Internet-sivuja kevyempien WAP-sivujen (Wireless Application Protocol) eli käytännössä kännykkäsivujen hyödyntämisessä. Verkkoteknologiasta
riippumattomien kolmannen sukupolven palveluiden kehitys on edennyt
toteutusasteelle. Matkapuhelimien uudet ominaisuudet, kuten MMS (Multimedia Messaging Service) ja Java, ovat tärkeitä tekijöitä paremman käyttökokemuksen
ja uudenlaisten palveluiden luomisessa. MMS toimii periaatteessa kuten tekstiviestien lähetys, mutta nyt samassa paketissa kulkevat tekstin lisäksi värikuva ja ääni. Käyttäjän lähettämä sisältö välittyy automaattisesti puhelimesta toiseen. Koodaustaitoja ei käyttäjiltä vaadita. Mutta jos halutaan omat kännykkäsivut, ne täytyy koodata aivan kuten Internet-sivutkin. Ja tietenkin vaaditaan myös WAPia tukeva Internet-palvelin. Mutta toisaalta nykyajan puhelimet ymmärtävät jo XHTML- ja HTML-sivujakin. Eli tavallinen web-palvelin riittää, jos sivut on optimoitu toimimaan myös kännyköissä. Kännykkäsivujen koodaus
Tämä sivusto
keskittyy mobiilisivujen ohjelmoinnissa käytettävien koodaustekniikoiden
perusteisiin. Ohjelmoinnin kannalta keskeisiä koodaustekniikoita ovat WML (Wireless Markup Language), XHTML (Extensible
Hypertext Markup Language) ja myös
Java. Mutta tässä yhteydessä mukana ovat vain esimerkinomaiset katsaukset Javan
midleteihin ja muutamiin työkaluohjelmiin, sekä pintapuolinen silmäys
sovellusten esitys- ja synkronointikieleen SMIL:iin. Pääosassa ovat
kännykkäsivujen luontiin hyvin soveltuva WML ja kehittyneimpien
puhelinselainten ymmärtämä XHTML. |
![]() |
Osoitteesta www.askolaurila.fi löydät puhelimesi selaimella käytännön wml-esimerkkinä pienimuotoisen kännykkäsivuston.